Onnenkantamoisia (pareittain ja kymmenittäin niitä riittää)

Nyt tuli kiva runotorstain haasteen aihe: Onnenkantamoinen. Siispä onnea etsien sekä nykyisistä ajatuksista että löytämästäni n. 10 v vanhasta runovihostani:)huomiona jälleen, että näistä on jokainen oma lyhyt kokonaisuutensa, toisistaan irrallaan. Missä sinun onnesi asuu?

Mitä on kaivata?
Sitä, että lumenpeitosta kupruileva
paljas pihlajanoksa
on minulle lehtiä, kukkia täysi -
vihertävän kuunvalon siivilöimä.

Matka aarteelle on geometrinen sarja
mutta toisaalta:
kaipuu lähenee ääretöntä.

Revontulet sydämeni ajatukset
yötaivaalla miettivät
kuinka tulla todeksi.

Sinä olet lamppu
minä töpselinkoto
ilman toisiamme
emme valaise.

Jos matkustamme yhdessä
kuumailmapallolla
pääsemme korkeammalle kuin yksin.
Onnemme heliumia.

Traktorinmunia pellonreunassa
Seulaset ja Kassiopeia yötaivaalla
lukulampun johto muuttanut
talveksi töpselinkotoon.

Taivaalla pilviä.
Sinä sanot:
"Sinistä joka välissä!"

Mitä lähempää katsot ristikkoa
sitä enemmän näyttää, että
siitä voisi työntääkin pään läpi.

Älä sano, ettei sinulle ole mitään.
Älä sano, ettei sinulla koskaan
tule mitään olemaan.
Sillä jos niin sanot, olet unohtanut
mitä on tärkeintä omistaa:
uskoa unelmiin.

Liiaan uusiin, hyvin eristettyihin ikkunoihin
ei synny jääkukkia.

Mitä tänään kirjoittaisin
kirjoittaisinko sokerimuurahaisen
kiemuraisen polun mehupullolta
sokeripurkille päin.
Sen asennoitumisesta elämään voisi
jotain pieni ihminen oppia.

Tänä yönä minä ymmärsin
hymykuoppien poskilla kuun
kolhuista, törmäyksistä syntyneen.

Ihastuminen ulottuu korvanlehtiin,
selkäpiin latvaan, poskipäiden ruskaan.
Vain rakkaus juurtuu sydämen multaan.

Valkopukuisilta
ei vaaditakaan "kyllä"
vaan "tahdon":
yrittää tavoitella.

Suurin rauha:
hampaidenpesu mökkilaiturilla.
Se puhdistaa.

Ja kun
sinua
ajattelen, piirtää
kynäni runon
kahden sydämen näköisen.
Ne heittävät parikuperkeikan.

Tässä minun sydämeni,
siinä rajallisesti kammioita.
Vain rakkaudelle niistä riittää,
- viha
se saa jäädä ilman.

Yhdeksäs vuosi yhdessä
sinä syöt kädestäni,
nauramme hupsuuksille.
Jaettu karkkiaski junassa kotimatkallamme.

Piirroksessani tikku-ukot
uivat käsipohjaa
yksi,kaksi,kolme - minä, sisko, veli.
Seassa polskivat riemuitsevat hymyt.