Jäin kaipaamaan kaipausta

myöhästyin runotostaista, mutta bloggaanpa silti aiheesta kaipuu, 4 toisistaan erillistä tuotosta.

Kaipaan
-pyhyyttä
--lepoa
---rauhaa
On pisin matka
ne sisältään löytää.
Ja ainoa tie.

Satu jäniksestä, runo myös ja luppakorvien silitys,
kukkakaupan muistot takaa vuosikymmenen.
Kesän viimeisiä auringonkukkia pellolta,
katse tähtiin ja mietteet meriveteen.
- Elämä lipuu
-- Kipitän kintereillä.

Monta palapeliä kestää huuto ja itku
"mä tahdon äidin, en jää tänne..."
ja jos ja kun hyvin käy
vuosien päästä - on kerhoon kaipuu.

H ehkuva, häikäisevän kirkas
I lo
L ainehtii
J atkuvaa
A inutlaatuista
I hmetystä
S ydämessäni,
U nelmoin &
U udistun
S inussa.

loitsuntaa

yhden loitsun vain, aikaiseksi sain,
pian on määräaika loppu, loitsun lähettämishoppu!

Toipuisin toipumisloitsusta
rauhaantuisin kiireenpoistoloitsusta.
Arkeen osuu ja uppoaa
rakkauden taikasanat:
Kiitos, Yhdessä ja Anteeksi.

saas nähdä josko jatkan loitsimista myöhemmin...

Koti

Jee syksyn ensimmäinen runotorstaihaaste! Arki kaipaa näitä henkireikiä.

Kotialttarin tuohus
pieni lattiatyyny ja sillä
sydämeltään pieni ihminen
kädessään elämää suuremmat rukoushelmet
ja ihmisenkokoiset arjen ajatukset.

Kotiasiat ovat tärkeimpiä
niiden kustannuksella ei
opiskelua, töitä ja muita muodollisuuksia.

ja loppuun todettakoon vanhan sanonnan mukaan, että lasten koti on vanhempien parisuhde:) ei oma ajatus, mutta hyvä muistaa. sama pätee myös kahden aikuiden kodissa, kyllä se koti on pohjimmiltaan se keskinäinen rakkaus, eikä ne seinät.

Kotoisia syksyhetkiä toivoo sanna:) Hämäränhyssyä voi jo iltaisin viettää:)