loitsuntaa

yhden loitsun vain, aikaiseksi sain,
pian on määräaika loppu, loitsun lähettämishoppu!

Toipuisin toipumisloitsusta
rauhaantuisin kiireenpoistoloitsusta.
Arkeen osuu ja uppoaa
rakkauden taikasanat:
Kiitos, Yhdessä ja Anteeksi.

saas nähdä josko jatkan loitsimista myöhemmin...

Koti

Jee syksyn ensimmäinen runotorstaihaaste! Arki kaipaa näitä henkireikiä.

Kotialttarin tuohus
pieni lattiatyyny ja sillä
sydämeltään pieni ihminen
kädessään elämää suuremmat rukoushelmet
ja ihmisenkokoiset arjen ajatukset.

Kotiasiat ovat tärkeimpiä
niiden kustannuksella ei
opiskelua, töitä ja muita muodollisuuksia.

ja loppuun todettakoon vanhan sanonnan mukaan, että lasten koti on vanhempien parisuhde:) ei oma ajatus, mutta hyvä muistaa. sama pätee myös kahden aikuiden kodissa, kyllä se koti on pohjimmiltaan se keskinäinen rakkaus, eikä ne seinät.

Kotoisia syksyhetkiä toivoo sanna:) Hämäränhyssyä voi jo iltaisin viettää:)

häätunnelmointeja ja omia haastesanoja

omia runohaasteita ja fiilistelyä kaveripariskunnan hääviikonloppuna:)

Haastesanat mun maanläheiseltä mieheltäni: auto & ruoho

Jos päätän, että
ruoho on vihreintä minulle
minun omalla puolellani aitaa
se on.

---

"Auto" lukee kamerassani
ja on monena hetkenä myös
kuvaajan elämänasenne,
annan mennä vaan.

---

Ruoholla ja hiekalla,
laiturilla ja kalliolla,
riippumatossa ja korikeinussa,
viltillä ja vesirajassa
on hyvä havainnoida kesää
ruohonjuuritasolta.

---
Ja keikka ois edessä huomenna kaverien häissä omia runoja julkituoden, joten tässä nyt tunnelmoidaan:

Kuin irtokarkit samassa pussissa
on onni olla toisissamme kiinni.

Kirpeää, makeaa,
takertuvaa, yhteensopivaa.

Maistuu elämä.

---

ja toinen maistiainen:

Jokainen halaus ja jokainen hymy
on uusi lupaus arjen alttarilla,
yhä uusi ja uusi "Tahdon".

---

Ja vielä voi valita, mikä aforismeista on mielestäsi osuvin:

1. Rakkaus ei mittaa etäisyyttä
vaan (tekee etäisyydestä) läheisyyttä.

2. Rakkaus näkee etäisyyden yli läheisyyden.

3. Rakkaus muuttaa etäisyyden läheisyydeksi.

4. Rakkaus ei välitä etäisyydestä.
Rakkaus välittää läheisyyttä.

Hyviä uutisia

Runotorstaihaaste: Lööppi

Minä en lue lööppejä, ja mieleeni ensimmäiseksi haasteesta tulee tämä mieletön biisi noin kymmenen vuoden takaa: Arvi Lind ja Hyviä uutisia (linkki lopussa)

Ja keksinpä niitä pari lisää runonmuotoisina ajatusvirtoina samalla kuunnellessa...(ja viimeinen niistä on peräisin metro-lehden pikku-uutisesta parin viikon takaa)

Tänään on yleinen hengittämisen päivä
yleinen päivä rukoilla, hymyillä, nauraa ja kiittää.
Päivä halata, olla läsnä ja rakastaa.
Päättävät elimet eivät päässeet yhteiseen päätökseen minä päivänä vuodesta tätä vietettäisiin, mikä oli hyvä uutinen.
Ja niin päätettiin, että kaikki 365 päivää käyvät hyvin.

Hyviä uutisia:
en tiedä mitä teen ensi viikon jälkeen työkseni enkä murehdi.
Jumala tietää sen ja se riittää. Elämä kantaa.
Tämän asenteen harjoitteleminen on minun paras uutiseni, juuri tänään.

Hyviä uutisia on.
Lue se Raamatusta: Vaikka vuoret järkkyisivät, minun rakkauteni sinuun ei järky.
Lue se paikallislehdestä: asukas kiittää toista avusta kadulla.
Lue se rakkaasi huulilta: Kelpaat minulle myös itkuisena ja kiukkuisena.
Lue se romanttisesta romaanista: Sinun elämäsi on tärkeä, sinä olet tärkeä.
Ja tiedä: onnelliset loput ovat kaikkia varten. Mutta jos menet suorinta tietä, menetät ne mutkat matkalla.

Onnelliset loput ovat kaikkia varten, niin taivaassa kuin myös maan päällä, tässä ja tänään.

Minä annan tulevaisuuden ja toivon, vakuuttaa Jumala lupauksiensa kirjassa.


Linnunpojat vahingossa katolla keikkaroidessaan
toinen toistaan seuraten
tyhmyys tai kokeilunhalu tai elämännälkä joukossa tiivistyen
luiskahtivat ränniin
ja ilmestyivät näkyviin monta kerrostalokerrosta alempana.
Eikä mitään: sitä sattuu, ja silti siivet kantavat.
Ja tämän me ihmiset luemme bussissa aamulla työmatkalla, ja olo kevenee.
Kaikkea sattuu ja silti siivet kantavat.


Kuuntele ja fiilistele ja tee näistä totta, pala palalta:

https://www.youtube.com/watch?v=2W4C_5RVenU

Ei elämää voi ohjeistaa, mutta silti...

Elämänohjeita vähän myöhässä, eikun ei sittenkään - eihän koskaan ole liian myöhäistä elämänohjeille, eihän?
(Tokasta kunnia Raamatulle ja kolmannesta isoäidilleni:) )

Ei elämää voi ohjeistaa
mutta silti:
elä omien ohjeidesi mukaan.

Mene ja tee.
Viljele ja varjele.
Usko, toivo, rakasta.
Iloitse iloitsevien kanssa.
Vaella valvoen.
Hyvyttä osoita.

Kaikkea hyvää toivo kaikille.
Se riittää hyväksi elämänohjeeksi.

Elämänohjeet eivät ole aita,muuri.
Ne ovat tie, portti ja risteys.
Kulje.

Kaikki käy, paitsi...

Runotorstaihaaste: Kaikki käy. Viisi erilaista lähestymistapaa ja erillistä runoa.

1. Kaikki käy
kunhan olet kanssani.
Tiedän, että olet, kun kaikkea käy.

Kaikki, minkä takana olet, käy -
minulle käy paremmin kuin hyvin.

2. Kaikki käy, paitsi
kiittämättömyys ja kireys
välinpitämättömyys ja valhe
valitus ja hyvästä vaikeneminen.
Kaikki muu käy.

3. Kaikki käy ajatusmatkoilla
ja valitsemansa matkakohteet
tulevat osaksi identiteettiä,
palaksi ajattelijan sydäntä.
Hyvyys, pahuus, kaikki siltä väliltä.

4. "Kaikki käy" on epäreilu elämänasenne
kaikkia kohtaan.
Se vaan ei käy.
Epäoikeudenmukaisuus.

5. Kaikki käy lopulta hyvin, sanotaan.
Joskus on parempi ja parasta vaieta,
katsoa ja halata.
Antaa aikaa, ei ennustaa.
Ei käy murhetta hoputtaa pois.

Jos olisin...

Jos olisin polku, en oikoisi
mutkia suoriksi -
kiemurtelisin kiemurtelemisen ilosta.

Jos olisin polku, suojelisin
juuria, jotka ovat osa minua.

Jos olisin toukokuu, en huolisi
takatalvea vieraakseni.

Jos olisin jääkiekkojoukkueen maalivahti,
maalailisin ja tuulettelisin vahdittuani tarpeeksi.

Jos olisin patja, vartioisin untasi.
Jos olisin patja, huutelisin:
"Tulkaa tänne te kaikki
työn ja kuormien uuvuttamat,
minä annan teille levon!"
Jos olisin patja,
olisin pettynyt ihmisiin,
jotka eivät illalla, yölläkään
muista kääntyä puoleeni.